Väestön vähenemisestä on tulossa pysyvä ilmiö monilla Euroopan alueilla. Pohjoismaiden kunnat ja alueet ovat vakavien demografisten haasteiden edessä, kun väestö vähenee, ikääntyy ja jakautuu epätasaisesti eri alueille. Nämä väestörakenteen muutokset syventävät eriarvoisuutta ja aiheuttavat joillekin kunnille talouden kestävyyteen, palveluiden tarjontaan ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä haasteita.
Pitkään jatkunut kasvun priorisointi on johtanut siihen, että poliitikot ja paikallishallinnot ovat haluttomia puuttumaan väestön vähenemiseen, jota pidetään ”ei-toivottuna sairautena” (Sousa ja Pinho 2015 teoksessa Syssner 2015; Heleniak & Sanchez Gassen 2020). Kuntien mahdollisuudet ohjata laajoja väestökehityksen suuntauksia ovat yleensä kuitenkin rajalliset. Siksi nämä realiteetit tulisi tunnustaa ja huomioida myös kansallisen, alueellisen ja paikallishallinnon strategioissa. Älykäs sopeutuminen mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen, palvelutarjonnan mukauttamisen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen vähenevän väestön tarpeisiin. Älykkääseen sopeutumiseen keskittyvässä lähestymistavassa väestön vähenemistä ei nähdä pelkästään ongelmana, vaan myös mahdollisuutena hyödyntää paikallisia vahvuuksia ja vahvistaa yhteisön muutosjoustavuutta.
Tässä raportissa käsitellään älykkään sopeutumisen keskeisiä periaatteita ja käsitteen soveltamista politiikkaan ja käytäntöön. Lopuksi esittelemmesopeutumisstrategioita, joita toteuttamalla Pohjoismaiden päättäjät ja suunnittelijat voivat vastata väestön vähenemiseen ja väestörakenteen muutoksiin kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti.