Kuva: Miia Itänen

Toimenpide-ehdotuksia älykkään sopeutumisen edistämiseksi

Tässä raportissa esitellään seitsemälle politiikan alalle suunnattuja toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan edistää älykästä sopeutumista väestön vähenemiseen Pohjoismaissa. Ehdotetut toimenpiteet perustuvat 11 työpajaan, joihin osallistui kunnallisia, alueellisia ja kansallisia suunnittelijoita, maaseutuelinkeinoviranomaisia, päättäjiä ja asiantuntijoita Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Islannista ja Tanskasta. Keskustelujen tarkoituksena oli kerätä tietoa toimenpidesuositusten tueksi, ja ne huipentuivat paikan päällä järjestettyyn pohjoismaiseen työpajaan. Vaikka hankkeessa ei tunnistettu vakiintuneita tai testattuja yhtenäisiä älykkäitä sopeutumisstrategioita

Lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa 2022−2025, jossa muutoksiin pyritään suhtautumaan myös älykkäästi sopeutuen: https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/02/Brochure-POKAT2025-21x21-web.pdf

, toteutetut toimenpiteet tarjoavat arvokasta kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää kartoitettaessa tulevia sopeutumisstrategioita Pohjoismaissa ja muualla.

Uusia näkökulmia väestön vähenemiseen
Tiedon lisääminen väestön vähenemisestä, väestörakenteen muutoksista ja niiden vaikutuksista
Kommunikatiivinen suunnittelu ja pienuuden edut
Sosiaalinen infrastruktuuri ja maankäytön suunnittelu
Monitasoinen ja yhteistyöhön perustuva hallinto
Rahoitusta sopeutumistoimiin ja tulevaisuuteen katsovaa suunnittelua
Vihreä siirtymä osana poliittista vastausta väestön vähenemiseen

Kuva: Laura Karlin/norden.org

1. Uusia näkökulmia väestön vähenemiseen

Väestön vähenemisen käsitteeseen liittyy usein kielteisiä mielleyhtymiä, mikä johtaa haluttomuuteen käsitellä ilmiötä avoimesti. Monet kunnat asettavat edelleen etusijalle väestönkasvuun keskittyvän politiikan, koska ne pelkäävät väestön vähenemisen tunnustamisen heikentävän niiden vetovoimaisuutta tai poliittista tukea. Mikäli kuntien menestyksen mittarina pidettäisiin väestönkasvun sijaan hyvinvointia, muutosjoustavuutta ja elämänlaatua, kunnat voisivat kehittää tulevaisuuteen suuntautuvia strategioita, jotka ovat sopusoinnussa demografisten realiteettien kanssa. Pienuuden etujen, kuten tiiviimpien yhteisöjen, joustavamman hallinnon ja kansalaisten suuremman osallistumishalukkuuden hyödyntäminen auttavat kuntia rakentamaan luottamusta sopeutumistoimiin.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Tunnustetaan väestörakenteen muutokset strategisissa linjauksissa ja viestitään avoimesti väestön vähenemisen haasteista ja vaikutuksista.
Toteutetaan elinkelpoisuuteen ja taloudelliseen muutosjoustavuuteen keskittyviä sopeutumisratkaisuja väestön vähenemisen lieventämispyrkimysten ohella.
Osallistetaan kansalaisia ja paikallisia sidosryhmiä monialaiseen ja tulevaisuuteen suuntautuneeseen hallintoon, jotta varmistetaan sopeutumistoimien legitimiteetti ja demokraattinen tuki.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Tarjotaan kunnille ja alueille ohjausta älykkään sopeutumisen integroimiseen pitkän aikavälin suunnitteluun.
Tuetaan valistuskampanjoita, joilla normalisoidaan julkispoliittista keskustelua väestön vähenemisestä ja siihen sopeutumisesta.

Kuva: Mads Schmidt Rasmussen/norden.org

2. Tiedon lisääminen väestön vähenemisestä, väestörakenteen muutoksista ja niiden vaikutuksista

Kunnilla ei usein ole tarpeeksi kattavia tietoja väestökehityksestä eikä vertailuihin perustuvaa tutkimustietoa suunnitelmiensa tueksi. Voidakseen varautua väestörakenteen muutoksiin paremmin ja kehittää räätälöityjä ratkaisuja väestön vähenemisen tuomiin haasteisiin alueet ja kunnat tarvitsevat enemmän tutkimustietoa, työkaluja skenaariosuunnitteluun ja monialaista yhteistyötä.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Parannetaan väestörakenteen muutosten seurantaa ja skenaariosuunnittelua paikallisella ja alueellisella tasolla.
Osallistutaan oppimisverkostoihin, joissa voidaan vaihtaa näkemyksiä muiden samanlaisia haasteita kohtaavien kuntien ja alueiden kanssa.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Varmistetaan, että kuntien käytettävissä on yksityiskohtaisia väestö- ja aluetilastoja. Myös kunta- ja aluerajojen yli ulottuvia vertailumekanismeja ja analyyttisiä menetelmiä tarvitaan, koska väestön vähenemisellä on usein rajat ylittäviävaikutuksia.
Perustetaan kuntien välisiä tiedonjakoalustoja, jotta tietoa ja kokemuksia voidaan jakaa tehokkaammin.
Tuetaan kuntia ja alueita väestökehityksen analysointiin tarvittavan asiantuntemuksen kehittämisessä, jotta kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää paremmin.

Kuva: Miia Itänen

3. Kommunikatiivinen suunnittelu ja pienuuden edut

Väestön väheneminen esitetään usein julkisessa keskustelussa kielteisessä mielessä, mikä johtaa sopeutumisstrategioiden vastustukseen. Tämä voi myös heikentää yhteisön jäsenten osallistumishalukkuutta ja rajoittaa mahdollisuuksia ennakoivaan suunnitteluun ja sopeutumiseen. Kansalaiset voivat myös tarjota tärkeitä näkemyksiä siitä, miten väestökadosta kärsiviä paikkoja arvostetaan, käytetään ja miten ne koetaan, sekä ehdottaa mahdollisia etenemistapoja.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Vahvistetaan osallistavia suunnitteluprosesseja, jotta kansalaiset kokisivat paikalliset ja alueelliset sopeutumistoimet omikseen ja olisivat niistä ylpeitä.
Otetaan huomioon myös pienemmän mittaluokan hyödyt, kuten yhteisön yhteenkuuluvuuden tunne ja elämänlaadun paraneminen.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Tuetaan ohjelmia, jotka kehittävät kuntien valmiuksia suuren yleisön tehokkaaseen osallistamiseen ja kommunikatiiviseen suunnitteluun.

Kuva: Miia Itänen

4. Sosiaalinen infrastruktuuri ja maankäytön suunnittelu

Monet kutistuvat kunnat kamppailevat ylimitoitettujen infrastruktuurien ja palveluiden saatavuuden heikkenemisen kanssa, mikä johtaa tehottomuuteen ja rasittaa kuntien taloutta. Samaan aikaan huonosti suunnitellut palveluiden leikkaukset voivat heikentää elämänlaatua ja yhteisöjen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin ja palveluiden saavutettavuus varmistaa strategisella maankäytöllä ja palvelusuunnittelulla, kuten monitoimipalvelukeskuksilla ja tilojen muuntamisella. Investoinnit julkisiin tiloihin, asuntoihin ja yhteisöllisiin tiloihin auttavat ylläpitämään elinkelpoisuutta alueilla, joiden väestö harvenee.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Mukautetaan maankäyttö- ja infrastruktuurisuunnitelmia muuttuviin väestötarpeisiin.
Investoidaan monitoimipalvelukeskuksiin, jotka parantavat saavutettavuutta ja vähentävät kustannuksia.
Kehitetään asumista ja julkisia tiloja strategisesti, tavoitteena elämänlaadun parantaminen.
Kartoitetaan syrjäisillä alueilla asuvien haavoittuvien ryhmien tarvitsemat paikallispalvelut, mukaan lukien liikkumis- ja kuljetuspalvelut.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Tarjotaan rahoitusmekanismeja, jotka tukevat kuntien ja alueiden infrastruktuurin muuntamissuunnitelmia.
Laaditaan kansalliset suunnitelmat siten, että kunnille ja alueille jää riittävästi joustavuutta palveluiden ja maankäytön mukauttamiseen paikallisen väestörakenteen tarpeisiin.

Kuva: Miia Itänen

5. Monitasoinen ja yhteistyöhön perustuva hallinto

Vaikka väestön väheneminen ei noudata hallinnollisia rajoja, kunnat kilpailevat usein keskenään asukkaista ja investoinneista yhdessä toimimisen sijaan. Monilta kunnilta puuttuu myös institutionaalisia valmiuksia pitkän aikavälin sopeutumisstrategioiden tehokkaaseen hallinnointiin. Vahvempi kuntien välinen ja alueellinen yhteistyö voi parantaa palveluiden tehokkuutta ja politiikan koordinointia sekä saada aikaan mittakaavaetuja. Kansallisilla hallituksilla on keskeinen rooli yhteistyön lainsäädännöllisten esteiden poistamisessa ja yhteistyöhön kannustamisessa.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Kehitetään yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja resurssien, palveluiden ja hallintokapasiteetin jakamiseksi paikallisella ja alueellisella tasolla.
Luodaan yhteisiä strategisia suunnittelukehyksiä kuntien (ja alueiden) yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Luodaan lainsäädännölliset puitteet kuntien ja alueiden väliselle yhteistyölle, jossa voidaan kuitenkin huomioida paikalliset ja alueelliset erityispiirteet ja eri näkökulmat.
Tarjotaan tukea aluekehityksestä vastaaville viranomaisille/virastoille, jotta ne voivat auttaa kuntia toteuttamaan sopeutumisstrategioita.

Kuva: Elin Cedergren

6. Rahoitusta sopeutumistoimiin ja tulevaisuuteen katsovaa suunnittelua

Rahoitusmekanismit asettavat usein etusijalle väestönkasvun tukemisen, minkä vuoksi kuntien on vaikeampi saada rahoitusta sopeutumista edistäviin toimiin. Kasvumittareista riippumattomat joustavat rahoitusrakenteet voivat auttaa kuntia investoimaan kestäviin sopeutumisratkaisuihin. Jotta paikalliset kehitysstrategiat vastaisivat myös tulevaisuuden tarpeisiin, kansallisten politiikkojen olisi edistettävä pitkän aikavälin skenaarioihin perustuvaa suunnittelua.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Varmistetaan, että paikallisissa budjeteissa huomioidaan pitkän aikavälin sopeutumistarpeet eikä keskitytä vain lyhyen aikavälin korjauksiin.
Hyödynnetään alueellista yhteistyötä yhteisrahoituksen saamiseksi yhdessä järjestettäviin palveluihin ja infrastruktuuriin.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Luodaan pitkän aikavälin sopeutumiseen kannustavia rahoitusjärjestelmiä, joilla tuetaan kuntien ja alueiden siirtymistä pois väestönkasvuun perustuvista malleista.
Myönnetään alkurahoitusta älykkään sopeutumisen ”eläville laboratorioille” (living labs), joiden avulla kunnat voivat testata innovatiivisia sopeutumisstrategioita laajemmassa mittakaavassa.
Varmistetaan, että kutistuvien kuntien ja alueiden erityishaasteet huomioidaan valtionosuuksien tasausjärjestelmässä.

Kuva: Miia Itänen

7. Vihreä siirtymä osana poliittista vastausta väestön vähenemiseen

Älykäs sopeutuminen on integroitava tiiviisti muihin kunnissa ja alueilla käynnissä oleviin muutoksiin, kuten vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Älykkään sopeutumisen ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen voi synnyttää synergioita, jotka vahvistavat molempia aloitteita. Esimerkiksi muuttotappioalueille jääville on tärkeää nähdä, että kunta panostaa aktiivisesti tulevaisuuteen, vaikka se ei tavoittelisikaan kasvua. Vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvät toimet voivat myös monipuolistaa alueellisia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Älykkään sopeutumisen yhdistäminen vihreään siirtymään ja digitalisaatioon edellyttää kuitenkin osallistavaa suunnittelua ja paikkaperustaisten hyötyjen varmistamista.

Toimenpide-ehdotuksia alue- ja paikallistason päättäjille:

Hyödynnetään paikallisia luonnonvaroja kestävästi paikallisen ja alueellisen kehityksen hyväksi. Perehdytään paikallistason verotusvaihtoehtoihin, jotta investoinneista ja uusista kehityshankkeista saadaan enemmän hyötyä.
Osallistutaan vihreään siirtymään liittyviin verkostoihin ja mahdollisuuksiin, joista voidaan saada ideoita suunnitteluun tulevaisuuden varalle.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päättäjille:

Tarjotaan kunnille ja alueille ohjausta ja tukea, jolla niitä autetaan integroimaan älykäs sopeutuminen digitalisaatioon ja vihreään siirtymään pitkän aikavälin suunnittelussa.
Edistetään politiikkaa, jolla paikallisista resursseista saatava hyöty kohdentuu paremmin kunnille, mikä lisää kuntien paikallista taloudellista muutosjoustavuutta ja elinkelpoisuutta.
Varmistetaan, että politiikat edistävät digitaalista osallisuutta ja hajautettuja työllistymismahdollisuuksia, jotta halukkaat voivat jäädä maaseudulle.