Pohjoismailla ei tällä hetkellä ole yhtenäistä lentoliikennelainsäädäntöä eikä ‑strategiaa. Virallinen liikenneyhteistyö ministeritasolla päättyi vuonna 2005, kun liikenneministerineuvosto lakkautettiin osana laajempaa rakenneuudistusta. Sen tilalle on kuitenkin syntynyt useita lentämiseen liittyviä aloitteita ja yhteistyömekanismeja, kuten NEA ja NISA-yhteistyöverkostot, sekä kansallisia kestävän lentoliikenteen strategioita, myös sähköiseen lentämiseen liittyen. Joitakin keskeisiä aloitteita on esitelty alla. 'Electric Aviation and the effects on the Nordic Region'-hankkeen tuloksena tuotettu raporttisarja tarjoaa kattavamman analyysin aiheesta. (Cavicchia et al., 2024; Löfving et al., 2023; Wendt-Lucas, 2023).
Tanska
Syyskuussa 2022 Tanskan hallitus julkisti Green Aviation for All -suunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä kaikista kotimaan lennoista 100-prosenttisesti ”vihreitä” vuoteen 2030 mennessä (Tanskan liikenneministeriö et al., 2022). Aloitteeseen sisältyy valtion tuki vihreille lennoille, ja pääpaino on uusiutuvissa lentopolttoaineissa. Tanskassa uusiutuvaa lentopolttoainetta valmistetaan ensisijaisesti maatalousbiomassasta ja jätteestä toisin kuin naapurimaissa Ruotsissa ja Suomessa, joissa metsäbiomassan käyttö on yleisempää. Uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöön siirtymisen odotetaan auttavan maata saavuttamaan tavoitteensa 100-prosenttisesti ”vihreistä” kotimaan lennoista vuoteen 2030 mennessä. Sähköisen lentämisen käyttöönotto sisältyy pitkän tähtäimen tavoitteisiin, jotka pyritään saavuttamaan vuoden 2030 jälkeen.
Suomi
Suomen lentoliikennestrategiassa sähköistä ilmailua käsitellään osana vuosille 2021−2032 laadittua Liikenne 12 -suunnitelmaa, johon sisältyy hiilineutraaliustavoite vuodelle 2030. Hallitus pitää sähköistä lentämistä keskeisenä ratkaisuna päästöjen vähentämiseksi ja kotimaan lentoliikenteen parantamiseksi. Suomi investoi sähköpolttoaineisiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin sekä kehittää sähkö- ja hybridilentokonestandardeja yhteistyössä ICAO:n ja EASA:n kanssa. Lisäksi sähköistä lentämistä koskevaa lainsäädäntöä päivitetään jatkuvasti turvallisuusnäkökohtien, kuten akkupaloriskien, ja lentoasemien talvikunnossapidon huomioimiseksi.
Islanti
Islannin vuonna 2020 käyttöön otetussa ilmailupolitiikassa painotetaan voimakkaasti ympäristövaikutusten vähentämistä ja sähköiseen lentämiseen siirtymistä edistäviä toimia. Islannin parlamentti perusti vuonna 2021 työryhmän kehittämään strategiaa, joka tähtää ympäristöystävällisten energialähteiden käyttöönottoon kotimaan lennoilla vuoteen 2030 mennessä, pääpainopisteenä lentämisen sähköistäminen. Kuten muissakin Pohjoismaissa, sähkölentokoneiden potentiaalin odotetaan painottuvan lyhyisiin kotimaan reitteihin, joilla voidaan lisätä lentotiheyttä ja vähentää sekä päästöjä että käyttökustannuksia (Stjórnarráð Íslands Innviðaráðuneytið, 2022). Näiden tavoitteiden tukemiseksi tarvitaan myös infrastruktuuriparannuksia, kuten sähköverkon kapasiteetin kasvattamista maaseudun lentoasemilla. Islanti aikoo varmistaa, että 20 prosenttia kotimaan lennoista lennetään uusiutuvalla energialla, mukaan lukien sähkö, vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteena on, että kaikki kotimaan lennot lennetään uusiutuvalla energialla vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Islanti pyrkii tulemaan sähkö- ja hybridilentokoneiden koekäyttöalueeksi vuoteen 2026 mennessä.