Images: Maksym Pozniak Haraburda; Anhelina Osaulenko / Unsplash

Summary

The full-scale Russian invasion of Ukraine on 24 February 2022 proved a wake-up call for Ukrainians, and transformed civil preparedness from a theoretical concept into a vital survival and resilience practice.

This paper examines Ukraine’s civil preparedness, using Lviv as a regional case study. Situated in the safer, western part of the country, the city has become a humanitarian aid hub, and serves as a testing ground for innovative crisis management, community mobilisation and resilience-building strategies.

This research highlights the efforts of national and regional authorities. Local governments, universities, businesses and civil society continue to work together to deliver essential services such as energy, healthcare, education, and psychological and physical rehabilitation, while also protecting civilians and internally displaced persons.

Key themes include multi-level governance, energy and healthcare adaptability, digital tools (e.g. the Diia platform for alerts and shelter mapping), and the increasing involvement of private business and volunteer networks in crisis management. The study also examines social and psychological resilience, including community-based practices such as “Toloka” and social-communicative strategies involving inspirational members of the community, art therapy and inclusive communication.

The situation in Ukraine, and especially in Lviv, shows that effective civil preparedness relies on co-operation, adaptability and trust. These insights offer valuable lessons for the Nordic countries and others seeking to strengthen regional and community crisis resilience.

Sammanfattning (Swedish summary)

Den ryska invasionen av Ukraina den 24 februari 2022 blev en väckarklocka för ukrainarna och förvandlade civil beredskap från ett teoretiskt begrepp till livsviktiga handlingar och aktiviteter för överlevnad och motstånd.

Denna rapport undersöker Ukrainas civila beredskap med Lviv som regional fallstudie. Lviv, som ligger i den västra delen av Ukraina, har blivit ett centrum för humanitärt bistånd och fungerar som ett testområde för innovativ krishantering, mobilisering av samhället och strategier för att bygga upp motståndskraft.

Resultaten belyser de nationella och regionala myndigheternas insatser. Tillika är samarbete mellan lokala myndigheter, universitet, företag och civilsamhälle viktigt för att tillhandahålla service och tjänster såsom energi- och elförsörjning, hälso- och sjukvård, utbildning, psykologisk och fysisk rehabilitering, och skydd till civila. Studien undersöker också komponenter av social och psykologisk resiliens, inklusive det ukrainska begreppet ”Toloka”, viktigt för att tillsammans upprätthålla samhälleliga funktioner.

Situationen i Ukraina, och särskilt i Lviv, visar att effektiv civil beredskap bygger på samarbete, anpassningsförmåga och tillit. Dessa insikter kan ge värdefulla lärdomar för de nordiska länderna och andra som vill stärka regioners och samhällens krishanteringsförmåga.

Sammenfatning (Danish summary)

Den russiske invasion af Ukraine i fuld skala den 24. februar 2022 var skelsættende for ukrainerne og forvandlede hurtigt civil beredskab fra et teoretisk koncept til et bærende praksis for overlevelse og modstandsdygtighed.

Denne rapport undersøger Ukraines civile beredskab med Lviv som regional casestudie. Byen, der ligger i den sikrere, vestlige del af landet, er blevet et centrum for humanitær hjælp og fungerer som et testområde, for innovative strategier for krisestyring, mobilisering af lokalsamfundet og opbygning af modstandsdygtighed.

Vores undersøgelse fremhæver de nationale og regionale myndigheders indsats. Lokale myndigheder, universiteter, virksomheder og civilsamfundet fortsætter med at samarbejde om at levere vigtige tjenester såsom energi, sundhedspleje, uddannelse og psykologisk og fysisk rehabilitering, samtidig med at de beskytter civile og internt fordrevne personer.

Nøgletemaer omfatter flerniveaustyring, tilpasningsevne inden for energi og sundhedspleje, digitale værktøjer (f.eks. Diia-platformen til alarmer og kortlægning af krisecentre) og den stigende involvering af private virksomheder og frivillige netværk i krisestyring. Forskingen ser også på social og psykologisk modstandsdygtighed, herunder lokalsamfundsbaserede praksisser som »Toloka« og social-kommunikative strategier, der involverer inspirerende medlemmer af lokalsamfundet, kunstterapi og inkluderende kommunikation.

Situationen i Ukraine, og især i Lviv, viser, at effektiv civil beredskab afhænger af samarbejde, tilpasningsevne og tillid. Disse indsigter giver værdifulde erfaringer for de nordiske lande og andre, der søger at styrke regional og samfundsmæssig kriseberedskab.

Tiivistelmä (Finnish summary)

Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 toimi herätyksenä ukrainalaisille ja muutti siviilivalmiuden teoreettisesta käsitteestä elintärkeäksi selviytymistä ja kriisinsietokykyä tukevaksi toimintatavaksi.

Tässä julkaisussa tarkastellaan Ukrainan siviilivalmiutta Lvivin aluetta koskevan tapaustutkimuksen kautta. Maan turvallisemmassa länsiosassa sijaitsevasta Lvivin kaupungista on muodostunut humanitaarisen avun keskus, joka toimii samalla kehittämisympäristönä uusille kriisinhallinnan, yhteisöjen mobilisoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamisen toimintamalleille.

Tapaustutkimus havainnollistaa erityisesti kansallisten ja alueellisten viranomaisten toimenpiteiden merkitystä. Paikallishallinnot, yliopistot, yritykset ja kansalaisyhteiskunta tekevät tiivistä yhteistyötä keskeisten palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa energiajärjestelmän toimintavarmuus, terveydenhuolto ja koulutus, sekä psykologinen ja fyysinen kuntoutus. Samalla nämä tahot myös osaltaan suojelevat siviilejä ja maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä.

Keskeisiä teemoja ovat monitasoinen hallinto, energiahuolto, terveydenhuollon sopeutumiskyky, digitaaliset työkalut (esim. Diia-alusta hälytysten ja väestönsuojien kartoittamiseen), sekä yksityisten sektorin ja vapaaehtoisverkostojen kasvava rooli kriisinhallinnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi sosiaalista ja psykologista resilienssiä, mukaan lukien yhteisöpohjaiset käytännöt, kuten ”Toloka” ja viestinnälliset lähestymistavat, joissa hyödynnetään yhteisöllisyyttä, taideterapiaa ja osallistavaa viestintää.

Ukrainan ja erityisesti Lvivin tilanne osoittaa, että toimiva siviilivalmius rakentuu yhteistyön, sopeutumiskyvyn ja luottamuksen varaan. Nämä tutkimushavainnot tarjoavat hyödyllisiä oppeja Pohjoismaille ja muille maille, jotka pyrkivät vahvistamaan alueellista ja yhteisöllistä kriisinsietokykyä.